Where academic tradition
meets the exciting future

You are here: TUCS > PUBLICATIONS > Publication Search > Kansalaislähtöisyys sähköi...

Kansalaislähtöisyys sähköisissä terveyspalveluissa – Sydänpotilaan arki

Sari Knaapi-Junnila, Anna Korpela, Jani Koskinen, Janne Lahtiranta, Ronald Otim, Antti Tuomisto, Kansalaislähtöisyys sähköisissä terveyspalveluissa – Sydänpotilaan arki. TUCS National Series 20, Juvenes Print, Turku, 2015.

Abstract:

Pumppu-hanke oli kuuden osatoteuttajan yhteinen teemahanke, joka pyrki edistämään ja kehittämään käyttäjälähtöisiä monituottajamalleja hyvinvointipalveluissa. Teemahanke toteutettiin neljän maakunnan alueella ylimaakunnallisena EAKR-rahoitteisena hankkeena vuosina 2011–2014. Hankkeen koordinaatiosta vastasi Innopark Programmes Oy ja siihen osallistuivat Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy, Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto.
Teemahankkeen syntymiseen vaikutti vahvasti tarve uudistaa terveydenhuoltopalveluja. Tämä tarve kumpusi terveydenhuoltosektorin taustalla vaikuttavista yhteiskunnallisista muutoksista, joiksi tunnistettiin mm. muutokset väestöllisessä huoltosuhteessa (ei-työikäisten ja työikäisten välinen suhde), globaali taloudellinen tilanne ja sähköisillä terveyspalveluilla tavoiteltavissa olevat säästöt. Hankkeen syntyyn vaikutti olennaisesti myös terveydenhuoltosektorin palvelujen murros, jossa perinteisiä palveluja tuetaan tai korvataan sähköisillä palveluilla. Tässä murroksessa keskeiseksi toimijaksi tunnistettiin kansalainen - yksilö, jonka arkeen sairauden kanssa sähköiset terveyspalvelut vaikuttavat perustavanlaatuisesti.
Turun yliopiston toteuttama osahanke, jota tämä raportti kuvaa, oli nimeltään Pärjäin-pilotti. Osahankkeen keskiössä oli uudenlainen, kansalaisen tarpeet aiempaa paremmin huomioiva, tapa tuottaa sähköisiä terveyspalveluja. Osahankkeessa tätä tapaa kutsuttiin kansalaislähtöiseksi. Osahankkeessa luotiin teoreettinen viitekehys kansalaislähtöisten terveyspalvelujen tuottamiseksi tämän päivän tietoyhteiskunnassa. Viitekehyksen muodostamisen taustalla vaikuttivat vahvasti erilaiset teoriat, joista keskeisimpiä olivat Fredrik Svenaeuksen (2001) havaintokokemuksien tietoisuusrakenteisiin (fenomenologiaan) perustuva lähestymistapa sekä Martin Heideggerin ns. eksistentialistisesta fenomenologiasta. Tätä viitekehystä täydennettiin Aaron Antonovskyn terveyslähtöinen (salutogeeninen) lähestymistavalla.
Luotua viitekehystä sovellettiin uudenlaisten sähköisten terveyspalvelujen tuottamisessa turkulaisille sydänpotilaille. Uudenlaiset palvelut tuotettiin osana Turun kaupungin e-terveyspalveluja, CGI Suomi Oy:n toimesta. Viitekehyksen ohella kehitystyön tukena käytettiin sydänpotilaiden kokemuksia omasta arjesta ja olemassa olevista palveluista. Kehitettyjen palvelujen tuotantoversioiden soveltuvuutta sydänpotilaiden arkeen testattiin osahankkeen aikana.
Tämä raportti esittelee osahankkeen kulun, hankkeen teoreettisen viitekehyksen ja tarjoaa kuvan siitä mitä on sydänpotilaan arki ja teknologian käyttö osana sitä. Lisäksi esitellään hankkeessa kehitetty kansalaislähtöinen malli terveydenhuollon sähköisten palvelujen keskeisistä toimijarooleista ja niiden periaatteista.

BibTeX entry:

@TECHREPORT{tKnKoKoLaOtTu15a,
  title = {Kansalaislähtöisyys sähköisissä terveyspalveluissa – Sydänpotilaan arki},
  author = {Knaapi-Junnila, Sari and Korpela, Anna and Koskinen, Jani and Lahtiranta, Janne and Otim, Ronald and Tuomisto, Antti},
  number = {20},
  series = {TUCS National Series},
  publisher = {Juvenes Print, Turku},
  year = {2015},
  keywords = {sähköiset terveyspalvelut; terveyden tietojärjestelmät; kansalaislähtöisyys},
  ISBN = {978-952-12-3213-8},
}

Belongs to TUCS Research Unit(s): UTU Information Systems Science (ISS)

Edit publication